Torjutuksi tuleminen

Pitää varmaan hiljalleen avata ovea meidän suhteen karumpiin aikoihin.

Me riidellään tai riideltiin kai aika paljon, tai mikä sitten on riitelyä... Ja enimmäkseen nämä seksittömyyteen liittyvät paineet purkautui miehellä ensin jotain ihan typeränä riitana ja kaiken takana oli kuitenkin mun haluttomuuteni. Aiemmin varmaan enintään kerran kuussa kunnolla riideltiin tästä asiasta, tai mies huusi ja minä itkin. Hullulta riidellessä tuntui se, että olisin voinut korjata asian helposti harrastamalla seksiä. Miksen sitten ole ennaltaehkäissyt näitä riitoja, joiden aikana ollaan vuosien mittaan oltu eroamassa, perumassa häitä tai jättämässä avioeropapereita? Riidan kääntyessä haluttomuuteen tai edes enteilevän siitä, on kuitenkin liian myöhäistä toimia, sillä miehen mielestä sitä tehdään silloin vain hänen pyynnöstään ja pakon sanelemana. Joskus taas mies ajatteli, että harrastamme seksiä vain että saisin olla rauhassa seuraavat pari päivää. Ymmärrän tuonkin.

Torjunta onkin sitten se kauhein puoli. Tiedän, että haluttomuuteni satuttaa miestä juuri siinä kohtaa, että torjun hänet. Ei ihme, että hän ajattelisi että hänessä olisi jotain vikaa, mutta kun ei ole. Lopulta tämä meni siihen, että mies alkoi torjumaan minun pienetkin läheisyyden kaipuuni ja pyynnöt seksiin. Kostoksi. Eihän se kovin kivalta tuntunut, mutta pahinta oli se, etten enää uskaltanut edes yrittää mitään. Olihan se opettavaista astua niin sanotusti toisen kenkiin, mutta eipä se meidän seksielämää auttanut - päinvastoin.

Riidat koskivat myös harvoin harrastamamme seksin laatua. Se oli aina samanlaista ja tylsää. Tämän seikan mainitseminen ei auttanut, vaikka se totta varmasti olikin. Varmaankin osa riidan kirvoittamista asioista oli vain tunteiden nostattamia tarkoituksettomia sanoja, mutta oli niissä kuitenkin aina jotain perää. Ennen suuren riidan alkua mies yrittää puhua järkevästi, sitten alkaa kirosanojen saattelema huutaminen, jolloin minä alan itkemään hysteerisesti. Mitä vain sanonkin, se on miehen mielestä väärin ja typerää ja sitten olen hiljaa. Tämä hiljaa oleminen taas ärsyttää häntä vielä enemmän. Oi niitä aikoja.... Eivät ne nyt varmaan takana täysin ole, mutta minun täytyy alkaa puhumaan.

Mikä tähän sitten auttoi? Avioerolla uhkailu? Se taisi olla enemmänkin se puhumiseen pakottava juttu. Asioista oli pakko alkaa puhumaan ja kirjoittamaan tai muuten suhde olisi pakko kuopata. Mies ei ole tätä blogia lukenut. Tämä oli hänen ideansa ja olen antanut hänelle luvan lukea. Ehkä parempikin näin, tämä on vain minun purkautumiskeinoni.

Tämän tekstin kirjoittaminen ei ollut helppoa. Lukiessani sen läpi, mietin mitä ajattelette minusta, miehestäni ja meistä parina. Olemmeko hulluja, kun olemme vielä yhdessä? Varmasti... mutta meillä on tätä murhetta lukuun ottamatta aivan mielettömän hyvä suhde.

Saavu paikalle alasti

Hiljaista on ollut. Runsaat menkat ja koulussa ison projektin deadline häämöttää kahden viikon päässä. Mies on lisäksi ollut taas tatuoitavana ja se hieman hankaloittaa seksin harrastamista, kun hikoilua tulis välttää.

No, ennen tatuointipäivää lähetin kylläkin miehelle tekstarin ku olin menossa sänkyyn, että makuuhuoneessa olis tarjolla käsileikkejä ja paikalle pitäis tulla alasti. Onneksi tarttui syöttiin - mikään ei oo kauheampaa kuin tulla torjutuksi. Tästä torjumisesta täytyykin kirjoittaa lisää myöhemmin...

Pieniä seksivinkkejä

Mielessä on pyörinyt joitakin vinkkejä seksiin liittyen.

Ensinnäkin, jos on lemmikkejä ne kannattaa sulkea pois makuuhuoneesta seksin ajaksi. Meillä on useampi kuin yksi kissa. En ymmärrä miksemme heti alusta asti ole sulkeneet heitä pois makuuhuoneesta. Eihän sekään kovin kivaa ole, kun ne sitten oven takana raapivat, mutta vielä epämiellyttävämpää on, kun kissa tuijottaa vieressä tai hyppää jostain esiin kesken kaiken.

Musiikki. Laitamme yleensä radion päälle kun alamme puuhastelemaan. Yleensä taitaa soida Groove.fm ja nehän soittaa välillä iltaisin melko kamalaa disco soulia :) Saa siitä yleensä ainakin hyvät naurut ainakin.

Ikkuna auki. Asumme kerrostalossa ensimmäisessä kerroksessa ja viereisestä talosta näkee luultavasti aika kivasti suoraa sänkyymme. Suljemme siis verhot, mutta joskus jätämme tuuletusikkunan auki naapureiden "iloksi". Itse olen kai loppuvaiheessa melko äänekäs :)

Ja aiemminkin mainostettu liukuvoide. Vaikka ei ongelmia olisikaan kipujen tms. kanssa on liukuvoide mukavan tuntuista ja kivaa vaihtelua.

Jospa sitten jatkaisi aamupuuhia. Tänään oli tarkoitus tehdä jotain, mutta menkat alkoivat. Ne eivät miestäni haittaa, mutta itsellä ei vaan ole kovin seksikäs olo. Voi olla että mies saa kuitenkin jotain kivaa tänään, vaikka itse jäisinkin ilman.

Klick to the rescue

Yksi syy siihen että hommat jäävät joskus vain käsipeliksi ovat yhdyntäkivut. Viimeiset sentit sattuvat miehen sisään työntyessä aika paljon. (Kipua on siis vain alussa, muuten kyllä nautin edestakaisesta liikkeestä sisälläni.) Viime kesänä kuitenkin älysimme ostaa Klick liukuvoidetta ruokakaupasta. Ilman ei tulisi enää edes toimeen. Nyt on kuitenkin uuden purkin ostamisen aika ja mietinkin onko olemassa parempaa tuotetta? Klick kuitenkin kuivuu melko nopeasti.

Öljyinen kokeilukerta

Tänään harrastimme seksiä, vai pitäisikö sanoa rakastelimme? Pidän ehkä enemmän tuosta seksi sanasta. Fantasia ei ihan niin täyttynyt kuin suunnittelin, sillä kutsuin mieheni vain tuomaan minulle kännykkää makuuhuoneeseen, jonne olin muka mennyt päiväunille. Rintsikoissa ja stringeissä odottelin peiton alla. Stringejä en normaalisti koskaan käytä, eli oli melkoinen yllätys miehelle.

Kävin eilen ostamassa hierontaöljyä Bodyshopista ja sillä mies ensin hieroi selkääni ja vähän alempaakin. Oli tosi rentouttavaa. Siitä juttu sitten eteni vaivattomasti. Ensimmäistä kertaa myös otin miehen kalun suuhuni. Näin ujo ja kokeilunhaluton olen siis. Pienissä erissä ihan jees hommaa nuo suujutut. Siitä tykkään jos mies tekee sitä mulle, mutta vain jos oon käyny just suihkussa. Mies tekikin ajanvarauksen ensi kerraksi :)

Suunniteltu fantasia

Meillä on meneillään ehkä hieman erikoinen kokeilu seksielämämme parantamiseksi. Suunnittelu. Sovimme päivän jolloin harrastamme seksiä ja suunnittelemme mitä silloin ehkä tekisimme. Tämä kuulostaa kaiken spontaniuden tappamiselta ja ehkä typerältäkin, mutta on tässä plussiakin. En ole siis mitenkään spontaani ihminen, vaan tykkään tietää milloin mitäkin tapahtuu. Lisäksi järjestely auttaa puhumaan seksistä mieheni kanssa.

No kuitenkin, olen aina halunnut yllättää mieheni kesken päivää melko rivolla tekstiviestillä, joka kutsuu makuuhuoneeseen. Huomenna mieheni on lähdössä ostoksille kaupungille ja kerroin jo nyt laittavani hänelle sitten viestin. Odotan häntä sitten kotona, alasti sängyllä maaten. Ajattelin kyllä, että tämä juttu vaatisi jotain seksikkäitä alusvaatteita, mutta ehkä alastomuus riittää :) Mies tuntui kyllä ehdottomasti tykkäävän ideasta...

Hm, on tästä kirjoittamisesta tosiaan apua. Alkaa tekemään mieli jo huomista suunnitellessakin! ;)

Psykoterapiaa

Kävin siis muistaakseni kuusi kertaa psykoterapissa. Sessiot kestivät kellontarkasti tunnin ja terapeutti oli erittäin mukava ja rauhallinen nainen. Miespuoliselle terapeutille en silti koskaan olisi mennytkään!

Olisin näiden kuuden kerran jälkeen saanut vielä lisää ilmaisia aikoja koulun puolesta, mutta jokin siinä touhussa alkoi tökkimään. Tuntui, että puhuin ja puhuin, asiasta ja sen vierestä, kaikesta mikä vaan haluttomuuten voi vaikuttaa. Lapsuudesta, edellisistä suhteista, meistä, vanhemmistani. Kerroin erilaisia teorioita mistä tämä voisi johtua ja ehdottelin parannuskeinoja. Terapeutti kuunteli kiltisti, mutta ei varsinaisesti ottanut kantaa mihinkään. Myötäili vaan. Odotin neuvoja, vinkkejä mitä tehdä ja selitystä miksi näin on käynyt. Hän kuitenkin vain totesi tilanteen olevan hankala ja ei osannut auttaa eteenpäin. Piti meitä varmaan myös hulluina, kun halusimme mennä naimisiin.

Haluttomuus on siis lähes ainoa ongelmamme parina. Muuten meillä on arkenakin kivaa, voimme puhua toisillemme ja yhteiset kouluasiat toimivat moitteettomasti. Soimaankin itseäni usein siitä että pilaan muuten täydellisen suhteemme tällaisella pienellä asialla, joka kuitenkin merkitsee paljon parisuhteessa. Terapeutti kuitenkin taisi sanoa, etten saisi syyttää tästä kaikesta vain itseäni - no mutta ketä sitten? Välillä tuntuu että olen satuttanut puolisoani eniten juuri sillä että olen koskaan hänen kanssaan alkanut olemaankaan.

No tässäpä aamuisia ajatuksia, ilman sen suurempaa sensuuria. Onko muilla kokemuksia erilaisista seksiongelmiin liittyvistä terapiamuodoista? Mikä toimii ja mikä ei?

Haluttomuudestani

Kerron vähän enemmän tästä haluttomuudesta. Onkohan se edes oikea sana kuvaamaan tilaani... Pahimmillaan emme ole tehneet mitään useampaan kuukauteen. Ilmassa on riitelyä, jotka päätyvät totaaliseen kaaokseen.

Perimmäinen ongelma tuntuu olevan vaan siinä ettei saa itsestään irti seksuaalista aloitetta ja fiilistä. Fantasioin kyllä erilaisista paikoista ja tilanteista, mutta aloitteen tekeminen tai miehen aloitteeseen tarttuminen tuntuu niin hemmetin vaikealta. Kummallista kuitenkin, että nautin seksistä valtavasti kunhan itse asiaan päästään. Seksin jälkeen olo on mahtava ja mietin miksei tätä tule tehtyä useammin. Hullua.

Terveydenhoitajalle valittelin tätä haluttomuutta pari vuotta sitten. Hän oli ymmärtäväinen ja pääsin kuudeksi kerraksi ilmaiseksi psykoterapiaan. Se ei kuitenkaan kai ole se suositeltavin terapiamuoto seksiongelmiin. Erityiset seksologit maksavat kuitenkin maltaita ja kaupungin tarjoamaan ilmaiseen terapiaan otettiin vain pareja, joilla on lapsia. Muistaakseni terveydenhoitaja puhui myös kirkon tarjoamasta keskusteluavusta, mutta tätä varten olisi pitänyt tietenkin kuulua kirkkoon. Tästä psykoterapiasta kuitenkin myöhemmin lisää...

Perustietoja

Jahas, tässä sitä ollaan... kirjoittamassa blogia seksuaalisesta haluttomuudesta ja siitä eroon pääsemisestä.

Olen niukasti alle 30-vuotias avioliitossa elävä nainen. Olemme molemmat opiskelijoita ja yhdessä olemme olleet aika tasan 5 vuotta.

Haluttomuus seksin suhteen on vaivannut minua jo pitkään, aina varmaankin. Nyt haluaisin kuitenkin tehdä asialle jotain. En vaan oikein tiedä mistä lähteä liikkeelle... Seksistä puhuminen on aina ujostuttanut ja ensimmäinen askel onkin itsensä sensuroinnin lopettaminen, koska tarkoitus olisi kuitenkin tämän kirjoittamisen avulla päästä eroon ujoudesta seksistä puhumisen suhteen - ja myös uskaltaa kokeilla asioita makuuhuoneen puolella.

Myös mieheni lukee tätä blogia. Yritänkin täällä kertoa hänelle mistä ehkä pitäisin ja mitä haluaisin hänen tekevän. Eräänlainen seksipäiväkirjakin tästä varmaan tulee.

Kommenttien suhteen olen varovainen. Kommentit julkaistaan heti kun olen ne lukenut läpi. Positiivisia kommentteja, vinkkejä yms. otan tietysti erittäin mielelläni vastaan, mutta en halua kuulla, että suhteemme on tuhoon tuomittu ja ettei minulle ole apua olemassakaan. Nopea googletus kuitenkin paljastaa, että monet naiset ja miehetkin kärsivät haluttomuudesta. Ehkä tästä on apua jollekin muullekin...