Kävin siis muistaakseni kuusi kertaa psykoterapissa. Sessiot kestivät kellontarkasti tunnin ja terapeutti oli erittäin mukava ja rauhallinen nainen. Miespuoliselle terapeutille en silti koskaan olisi mennytkään!
Olisin näiden kuuden kerran jälkeen saanut vielä lisää ilmaisia aikoja koulun puolesta, mutta jokin siinä touhussa alkoi tökkimään. Tuntui, että puhuin ja puhuin, asiasta ja sen vierestä, kaikesta mikä vaan haluttomuuten voi vaikuttaa. Lapsuudesta, edellisistä suhteista, meistä, vanhemmistani. Kerroin erilaisia teorioita mistä tämä voisi johtua ja ehdottelin parannuskeinoja. Terapeutti kuunteli kiltisti, mutta ei varsinaisesti ottanut kantaa mihinkään. Myötäili vaan. Odotin neuvoja, vinkkejä mitä tehdä ja selitystä miksi näin on käynyt. Hän kuitenkin vain totesi tilanteen olevan hankala ja ei osannut auttaa eteenpäin. Piti meitä varmaan myös hulluina, kun halusimme mennä naimisiin.
Haluttomuus on siis lähes ainoa ongelmamme parina. Muuten meillä on arkenakin kivaa, voimme puhua toisillemme ja yhteiset kouluasiat toimivat moitteettomasti. Soimaankin itseäni usein siitä että pilaan muuten täydellisen suhteemme tällaisella pienellä asialla, joka kuitenkin merkitsee paljon parisuhteessa. Terapeutti kuitenkin taisi sanoa, etten saisi syyttää tästä kaikesta vain itseäni - no mutta ketä sitten? Välillä tuntuu että olen satuttanut puolisoani eniten juuri sillä että olen koskaan hänen kanssaan alkanut olemaankaan.
No tässäpä aamuisia ajatuksia, ilman sen suurempaa sensuuria. Onko muilla kokemuksia erilaisista seksiongelmiin liittyvistä terapiamuodoista? Mikä toimii ja mikä ei?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvä jos pystyt edes täällä olemaan sensuroimatta. Ajan kanssa se voi ehkä helpottaa avoimuutta myös oikeassa elämässä.
VastaaPoistaSitten: syyttely on turhaa. Syyllisyys on paitsi turhaa myös itseään ruokkiva tunne, ja hyvin vahingollinen varsinkiin seksiin liittyvissä asioissa. Lisäksi, miksi sinua pitäisi syyttää asiasta, johon selkeästikään et voi vaikuttaa ihan noin vain? Et voi kääntää haluasi päälle ja pois milloin tykkäät, ja se ei ole sinun syytäsi vaan sinusta riippumaton fakta. Asialle voi tietenkin yrittää tehdä jotain, ja onnistuttekin luultavasti, mutta uskoisin että paljon nopeammin jos itsesyytöksistä luovutaan.
Toivottavasti pystytte ajan kanssa ongelmanne ratkaisemaan. Kärsivällisyyttä ja ymmärrystä siihen prosessiin :)
Kiitos kommentista ja kannustuksesta! Eipä syyllisen hakemisella tai itsensä syyllistämisellä tosiaan pitkälle pötki.
VastaaPoistaMä kärsin lukioaikoinani samasta ongelmasta. Nykyisin osaan jo nauttia ja vaatia seksiä, valitettavasti ongelmaan auttoi vain miehen vaihto (tosin se parisuhde nyt kuoli muutenkin, että älä ota tätä minään vinkkinä!)
VastaaPoistaVoimia ja jaksamista. Heilahdit kyllä heti ensilukemalta mun suosikkilistalle :)